Sosiaalinen oikeudenmukaisuus – yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan, jokainen oman kykynsä sekä kuntonsa mukaan. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita ja tulla kohdatuksi sekä kohdelluksi tasapuolisesti riippumatta iästä, sukupuolesta, alkuperästä, terveydentilasta, varallisuudesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. Tämä myös tarkoittaa yksilön omaa yritteliäisyyttä edistää asioita. Jollei omat voimat riitä on oltava halukkuutta ottaa myös apua vastaan.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Yhdenvertaisuus
Olemme samanarvoisia lain ja yhteiskunnan edessä.
Tasapuolisuus
Jokaisella tulee olla mahdollisuus koulutukseen, työhön ja hyvinvointiin.
Oikeudenmukaisuus
Ihminen voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Demokratian edistäminen.
Yhteiskunnan voimavarat
Jaetaan voimavarat siten, että heikoimmassa asemassa olevat saavat tarvitsemansa tuen.
Pyrkimyksenä on luoda yhteiskunta siten että jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun. Tämä tarkoittaa mielestäni myös yksilön, ihmisen oma-aloitteisuutta sekä halua olla osa kehittyvää yhteiskuntaa.
Arvojen kiteytys
”Minulle tärkeitä arvoja ovat ihmisläheisyys, oikeudenmukaisuus, yhteistyö, vastuullisuus ja luotettavuus. Uskon avoimeen keskusteluun, yhteiseen tekemiseen ja ratkaisujen etsimiseen kaikkien parhaaksi.”
Tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää siten, että sen kautta luotava pohja vahvistaa tulevaisuutta työnä sekä hyvinvointina. Tärkeänä asiana on ikäihmisten hoivan ja huolenpidon turvaaminen varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta siten, että Suomessa jokainen saa arvoisensa hoivan. Edelleen terveyden- ja sosiaalihuollon kehittäminen siten, että palvelut ovat kohtuullisen matkan päässä, asiakasmaksut siedettävät ja hoidon saatavuus paranee. Erityisesti lasten- ja nuorten elinolot ja koulutus on taattava siten, että myös tulevaisuudessa riittää veronmaksajia.
Tavoitteet
Elinkeinoelämä
Kaakkois-Suomi ja sen myötä myös Kymenlaakso on täysin altavastaaja kaikissa hankkeissa, hankerahoituksissa ja investoinneissa. Tavoitteena on tämän tilanteen parantaminen ja vahvan edunvalvonnan lisääminen yhteistyössä alueemme kuntien, elinkeinoelämän toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
”Vahva edunvalvontatyö perustuu kuuntelemiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Tavoitteena on tuoda ihmisten ja yhteisöjen ääni päätöksentekoon sekä edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat hyvinvointia, elinvoimaa ja kestävää kehitystä alueella.”
Vahvistaisin ja edistäisin erityisesti rakennusalan kehitystä, joka on tällä hetkellä ahdingossa. Suomi nousee työtä tekemällä ja rakentaminen kannattaa aina.
”Rakentamisen edellytyksiä vahvistetaan yhdistämällä asuntotuotannon tuki, korjausrakentaminen, julkiset investoinnit ja toimet, jotka pitävät rakennusalan työllisyyden ja kysynnän riittävällä tasolla”
Elinkeinoelämään liittyy osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus, joka tukee yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen sopivaa työnjaon edistämistä. PK-yritysten tukimalleja on lisättävä, koska PK-yritykset tuovat elinvoimaa alueelle, työllistävät ja edistävät alueen kasvua. Viennin ja kansainvälisyyden edistäminen ja erityisesti suomalaisten yritysten kasvutoimien tuki on ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Tulen ajamaan asioita, joilla tuetaan nimenomaan sataman ja suomalaisten yritystoimintaa, joilla on kasvupotentiaalia Suomessa sekä myös ulkomailla.
”Elinkeinopolitiikan kehittäminen on keskeinen osa kestävän talouskasvun rakentamista. Tavoitteena on luoda yrityksille vakaat ja ennakoitavat toimintaedellytykset, edistää investointeja, vahvistaa osaamista sekä luoda uusia työpaikkoja. Erityisen tärkeää on tukea pk-yritysten kasvua, sujuvoittaa sääntelyä ja varmistaa, että suomalaiset yritykset menestyvät myös kansainvälisessä kilpailussa. Tähän liittyy järkevä tarpeita vastaava systemaattinen koulutus, työvoiman lisäämiseksi ja yksikön halu kehittyä työmarkkinoilla”.
Ikäihmisten tulevaisuus
Kaakkois-Suomen kolme maakuntaa ovat kaikki vahvasti ikääntyviä maakuntia. Tämä lisää palvelun tarpeita erityisesti kotihoidon, asumispalveluiden sekä terveyspalveluiden osalta. Valtakunnallinen linja on luoda yhteisöllisen asumisen paikkoja ikäihmisille, johon taas ei ole riittävästi tarjontaa. Ikäihmisten tulee saada tarpeita vastaavaa palvelua ja hoivaa, joka tarkoittaa monipuolista hoivapalelun tuottamista.
Ikäihmisten jonot asumispalveluihin ovat liian pitkät. Asiakasmaksujen kallistuminen vaikuttaa siihen, miten ikäihmiset kykenevät hoitamaan terveyttä tulevaisuudessa. Tämä uhkaa vaikeuttaa ihmisten selviytymistä ja tuo lisäkustannuksia yhteiskuntaamme. Yhteisöllisen asumisen palvelumaksut tulisi yhtenäistää valtakunnan tasolla ja luoda tasavertaisia kriteerejä hyvinvointialueiden kesken. Ennaltaehkäisevien palveluiden edistäminen yleisesti tulisi olla itseisarvo.
”Valtakunnallinen haaste on, että yhteisöllisen asumisen tarve kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat turvallisia, esteettömiä ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja, jotka vähentävät yksinäisyyttä ja tukevat kotona asumista mahdollisimman pitkään, mutta yksilön tarpeita vastaavaa palvelua tulee saada, vaikka tarpeet olisi raskaampia ja kalliimpia”
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen kehittäminen
Hyvinvointialueiden rahoituksen korjaaminen on ensisijainen ja tärkein tehtävä. On hölmöyttä kieltää hyvinvointialueiden syntymiseen liittyviä haasteita, esimerkiksi nyt on selkeästi tullut ilmi, että rahoitus ei vastaa todellista palveluntarvetta. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneiden, sairastuvuuden, elinvoiman heikon kehityksen seuraukset ja erityisolosuhteet tulee huomioida.
Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialue tarvitsee ravistelua, organisaation rakennetta tulee selkeästi korjata siten, että vastaamme asiakkaille, potilaille heidän tarpeisiinsa. Asiakkaat, potilaat ovat niitä, joita varten organisaatio on olemassa. Toiminnan tukeminen yksinkertaisesti selkeällä organisaatiolla, strategialla ja hyvällä päätöksenteolla yhdessä viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa on järkevää. Sen myötä avautuu mahdollisuus nostaa Kymenlaakson hyvinvointialueen profiilia ja myös selviytyä itsenäisenä. Lähipalvelut tulee olla kohtuullisen matkan päässä saavutettavissa, jonka myötä peruspalvelun saa nopeasti ja huolettomasti sekä kustannustehokkaasti raskaiden palveluiden keskittyessä omiin erityisiin yksiköihinsä.
Hyvinvointialueilla on oltava oikeudenmukainen mahdollisuus kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita. On otettava myös huomioon eri alueiden hyvät onnistumiset ja myös määritellä esimerkiksi asiakasmaksut valtakunnallisesti uudelleen kohtuulliselle tasolle, jotta ne eivät muodostu esteeksi vähätuloisten palveluiden saamiselle.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on saatava vastaamaan todellista palvelutarvetta. Tämä edellyttää ikääntyvän väestön huomioimista, henkilöstön saatavuuden varmistamista, peruspalvelujen vahvistamista sekä ennaltaehkäiseviin ja vaikuttaviin palveluihin panostamista. Näin voidaan turvata laadukkaat palvelut kaikille myös tulevaisuudessa.”
Lasten- ja nuorten koulutus
Kannan erityisesti huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Suomessa tilanne on otettava vakavasti, jotta suomalainen yhteiskunta on myös tulevaisuudessa vahva. On parannettava lasten- ja nuorten oppimisen ja elämän tukemista. Mahdollisimman varhain tuetaan ja vahvistetaan perustaitoja (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, tunteet). Varhaiskasvatukseen panostetaan, varhaiskasvatuksen henkilöstöä on oltava riittävästi, vanhemmille annetaan tukea kasvatustyössä, varataan mahdollisuuksia liikuntaan, lepoon ja yhdessäoloon.
Ryhmäkokoja pidetään riittävän pienenä, jotta oppiminen ja onnistuminen voi toteutua. Peruskoulussa on erityisesti huomioitava ryhmäkokojen hallinta ja opettajien määrä suhteessa koululaisiin. Tarjotaan varhaista tukea haastavissa tilanteissa lapselle ja perheille hyvissä ajoin, jotta oppimisen edellytykset opiskelun edetessä tulevat huomioiduksi. Kannetaan vastuu ja ollaan rehellisiä lapsen ja nuoren tilanteesta. Taataan mahdollisuudet ilmaiseen harrastamiseen. Erityisen tuen lapsille suunnataan palveluita. Valtakunnallisesti mielenterveyden palveluihin linjaukset palveluun pääsemiseksi.
”Lasten ja nuorten oppimista tulee tukea panostamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, riittäviin kouluresursseihin, oppimisen varhaiseen tukeen sekä mielenterveys- ja hyvinvointipalveluihin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava yhdenvertainen mahdollisuus oppia, kasvaa ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.”
Liikunta- ja kulttuuri
Liikunnan ja kulttuurin on todettu edistävät yhteiskuntaa mm. siten, että sairauspoissaolot vähenevät. Niiden on myös todettu edistävät elinvoimaa ja työllistävä vaikutus on huomattava. Monipuolinen liikunta- ja kulttuuritarjonta lisäävät yhteisöllisyyttä ja tuovat eri kulttuureja sekä tapoja yhteen samalla ehkäisten syrjäytymistä ja syrjintää. Tämän myötä myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät. Usein nämä myös tuovat viihtyvyyttä ja elämää yhteiskuntaan.
”Liikunta ja kulttuuri ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Ne vahvistavat terveyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, ehkäisevät syrjäytymistä sekä tukevat ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Jokainen liikuntaan ja kulttuuriin sijoitettu euro on investointi terveempään, elinvoimaisempaan ja hyvinvoivempaan Suomeen.”